torstai 28. marraskuuta 2019

Näyttökoe

Maanantaina oli iso etappi opiskelussa kun suoritin näyttökokeen "työskentely puutarha-alalla", "asiakaspalvelussa" ja "sidontatyöt" osa-alueet. Sidontatöistä piti tehdä surulaite, kimppu ja asetelma. Valitsin töiden yhteiseksi teemaksi punaisen värin, joka sopi mielestäni tähän vuodenaikaan. Käytin myös kaikissa töissä havuja ja varpuja, jotka sopivat myös samaan teemaan.

Surulaitteen kukat ovat tumman punainen neilikka Burgundy, valkoinen preeriaeustoma ja valkoista vahamyrttiä.  Opettajan palautteen mukaan yleisesti ihan ok, muutama neilikka olisi pitänyt sijoitella vähän toiseen kohtaan ja kärjessä voisi olla enemmän vihreää havua jotta olisi ollut tasapainoisempi.


Toisen kimpun tein ystävälleni Sarille jolla oli sopivasti tiistaina syntymäpäivä. Ja Sarin lempiväri on punainen joten siten kimpun väri sopi hänelle. Kimpun kukat olivat Red Naomi punaista ruusua, Burgundy punaista neilikkaa, vahamyrttiä, marjakuismaa ja skimmiaa. Kimpusta opettaja piti kovasti ja sain tästä hyvät arviot.


Kolmannen työn asetelman tein osin etukäteen ja viimeistelin maanantaina opettajan seuratessa työskentelyäni. Tässä myös pääkukkana Red Naomi ruusu, lisäksi kanervaa ja skimmiaa.
Tästä työstä opettaja piti myös.


Joten kaiken kaikkiaan näyttö meni ihan hyvin ja olen tyytyväinen. Surulaitetteen tekemisestä ei ole vielä paljoa kokemusta ja lisäharjoittelua tietysti tarvitaan. Kimppuja ja asetelmia tulee tehtyä melko paljon työharjoittelussa joten ne alkavat jo sujua.  Loppuvuosi on työharjoittelua ja ennen kaikkea joulua ja joulukukkia! Ja sitten on pieni joululoma ja vasta keväällä jatkuu sidontaopiskelu sidontatyökokonaisuuksilla.

maanantai 18. marraskuuta 2019

Hyasintti kokedama

Olen jouluihminen ja kun kukkakaupassa alkaa näkyä amarylliksiä ja hyasintteja niin niitähän on pakko saada ja siitä alkaa pikkuhiljaa minun joulun odotus.

Viikonloppuna kävin Savonlinnassa ja tein vanhemmilleni kukkakimpun jossa pääkukkana oli leikkoamaryllis. Se oli oikein kaunis, mutta valitettavasti se oli saanut matkalla osumaa koska kukat eivät kestäneet edes viikonloppua. Yleensä leikkoamaryllis kestää useita viikkoja ihan hyvin. No kävin paikallisesta kukkakaupasta ostamassa inkaliljan jolla korvasin kimpun amarylliksen.

Tänään ostin ekan hyasintin. Kävin koirien kanssa metsälenkillä ja keräsin samalla sammalta, mustikan ja puolukan varpuja, jäkälää ja kuivia oksia. Tein hyasintista kokedaman eli puhdistin siitä mullat pois ja lyhensin hiukan juuria. Sidoin sipulin ympärille juuttinarulla sammalta ja jäkälää.
Lisäsin vielä ympärille hiukan lankaköynnöstä. Koko paketti varovasti lasipurkkiin ja voilá!


keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Harjoittelua näyttöä varten

Näyttökoe alkaa lähestyä, joten olen tehnyt muutaman surulaite harjoituksen kotona. Työharjoittelupaikassa teen asetelmia ja kimppuja, mutta vielä ainakaan en ole päässyt surulaitetta tekemään. Surulaite on sen verran iso työ että minulla sen tekemiseen menee vielä aikaa n. 2 tuntia kun oikeissa töissä se pitäisi sujua paljon nopeammin.  Ensimmäiseen kotona tekemääni surulaitteeseen kävin ostamassa Lidlistä kukat. Lähinnä sen takia että ne ovat halpoja. Ja täytyy sanoa että hinta korreloi suoraan laatuun tässä tapauksessa. Oksaneilikat olivat valmiiksi osin ruskettuneita ja ruusut olivat saaneet osumaa ja/tai kosteutta. Mutta tämmöiseen harjoitustyöhön toki ihan kelvollisia. Itse en kyllä tuon laatuisia veisi kenellekään viemiskukiksi. Värit ovat sitä mitä Lidlistä löytyi joten tuli aika värikäs surulaite. Olen tyytyväinen tässä siihen että värit kulkevat oikeaoppisesti läpi työn. Kehitettävää on edelleen (kuten aiemmissakin töissä) alaosan "sarvet" eli pitää erityisesti kiinnittää huomiota muodon tasaiseen pyöristymiseen. Samoin yläosassa nahkalehdet ovat ulkona pisaran muodosta.


Tänään tein samaan pohjaan uusilla kukilla (nämä kukat ovat harjoittelupaikan poisheitto kukkia) ja nyt vähän fiksasin vihreitä, mutta toisaalta niitä oli hiukan liian vähän jäljellä käytettäväksi.  Muoto on mielestäni nyt selvästi parempi. Ruusut ovat aika nuukahtaneita ja niitä on vähän joten värit eivät ole yhtä hyvin tasapainossa kuin edellisessä mutta tässä harjoittelin enemmän muotoa.



Työharjoittelupaikassa olen nyt tehnyt pieniä yksinkertaisia kimppuja asiakkaille odottaessa. Vieläkin jännittää aika tavalla se sitominen näin nopeasti, mutta se on vain rohkaistava itsensä tekemään. Uutena juttuna on nyt syksyn tullen tullut haudoille vietävä pieni pyöreä asetelma. Näitä on kiva tehdä. Näissä käytettävä oasis sieni on biohajoavaa joten kukkien kuihtuessa koko homman voi hävittää ekologisesti hautausmaan biojätteeseen.



Näyttökoe on noin kolmen viikon kuluttua joten vielä on aikaa harjoitella surulaitteen tekoa. Kimppu ja asetelma on myös näytön sidontatöitä mutta niitä onneksi pääsee aika usein tekemään työharjoittelupaikassa.

sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Syysvärejä

Viime viikolla oli tämän vuoden viimeiset sidontatunnit. Tehtiin peruskimppua, surukimppua ja surulaitetta. Kaikki sitä perusosaamista mitä työelämässä tarvitaan. - Ja marraskuun lopussa on näyttö, jossa tulee tehdä peruskimppu, asetelma ja surulaite. Joten harjoittelua harjoittelua vielä tarvitaan.  Työharjoittelupaikassa olen tehnyt kimppuja ja pieniä asetelmia mutta en yhtään surulaitetta vielä. Niitä pitää siis harjoitella kotona.

Kotona olen inspiroitunut syksystä ja sen väreistä ja toteutin pitkään haavena olleen vaahterakranssin tekemisen. Omasta vaahterasta ei vielä saanut tarpeeksi värikkäitä lehtiä, mutta onneksi naapuri oli oikein tyytyväinen kun kävin keräämässä hänen pihastaan pari muovikassillista vaahteran lehtiä. - Olisin kuulema saanut viedä vaikka kaikki...
Yhden illan väkersin vaahterakimppuja: kolme vaahteranlehteä päällekkäin ja rautalangalla nipuksi, homma sujui ihan kätevästi samalla kun katsoin telkkarista Tanskalaista maajussia. Seuraavana päivänä tein kranssin, kranssin pohja on koulusta ostamani metallirengas. Sen hyvä puoli on se, että siihen voi aina tehdä uuden kranssin kun entinen on nuupahtanut.



Tänään mietin uudelleen käyttöä jämäkukille, joita noista surulaite harjoituksista jää. Ne eivät tietenkään ole enää priimaa, mutta toisaalta vielä johonkin pieneen käytettävissä. Joten tein tämmöisen pienen "syysblush" kimpun kolmesta neilikasta, vähän mustikan varpuja ja sananjalkaa. Aika kiva minusta.

Minulle uusi idea oli tehdä minikimppu vessaan. Onhan näitä hotelleissa ja ehkä joskus näkee jonkun kotonakin, mutta harvemmin. Voisi käyttää useammin, kummasti piristää kylppäriä tai vessaa pieni kimppu. Useinkaan vessassa ei ole ikkunaa joten ei ne kukat kovin kauaa siellä kestä mutta juuri tämmöisiä kimpun jämiä voi hyvin käyttää.  Pieniä ideoita piristämään päivää!



perjantai 27. syyskuuta 2019

Syksyisiä asetelmia

Työharjoittelupaikassani Kukkakamari Elsissä olen päässyt kivasti tekemään sekä kimppuja että asetelmia. Tässä muutama sydänasetelma, jotka ovat siis valmiita risuista tehtyjä, sammaleella päällystettyjä pohjia. Näitä voi viedä haudalle, viemiseksi kylään tai vaikka omaan puutarhaan. Näiden tekeminen on oikein hauskaa ja kun kukat nuukahtaa niin voi tuoda pohjan kauppaan ja pyytää uutta asetelmaa siihen.




Nyt kun kesäkukat ovat lakastuneet ja ilmat viilenneet niin myös aika vaihtaa kesäkukka-asetelmat syysasetelmiin. Tein muutaman asetelman valmiiksi, sillä kaikki eivät halua itse tehdä. Onhan kaunis asetelma myös mukava vieminen.

Graafista

Tällä viikolla on koulussa tehty graafisia kimppuja ja asetelmia. Graafisen kimpun idea on yksi hallitseva kukka ja "vähemmän on enemmän" periaate. Epäsymmetrisyys ja kontrastit ovat myös graafisen kimpun elementtejä. Nämä tekevät myös kimpun teon varsin haastavaksi koska vähät kukat pyörivät herkästi kädessä ja niiden sijoittelu on olennaista kimpussa, jotta kolmiulotteisuus säilyy. Päivän aikana ehdittiin tehdä useampi kimppu, tämä oli mielestäni onnistunein.

Iltapäivällä siirryttiin tekemään graafista asetelmaa. Näitä on tehty jo aiemmin keväällä joten tähän pääsi "jyvälle" nopeammin. Pidän kovasti ikebanasta ja pyrin astelemassani varsin minimalistiseen tyyliin, mutta opettajan mielestä materiaalia oli liian vähän. Niinpä tässä on lisätty materiaalia ja ei tämä ole mielestäni ollenkaan hullumpi näinkään. - Olisi pitänyt ottaa kuva siitä ensimmäisestä versiosta ja sitten voisi vertailla kumpi on kenties parempi.

Tänään siirryttiin aivan toiseen tyyliin eli dekoratiiviseen, aiheena korkea asetelma maljaan. Asetelman tuli olla sellainen että se voisi olla esim. juhlapöydän keskellä ja katsottavissa joka suunnasta. Joten muodon tuli olla pyramidimainen joka sivulta katsoen. Valitsin tällä kertaa itselleni epätyyppillisen värimaailman eli vaaleanpunaisen. Minulle oli tosi vaikeaa tehdä joka suunnasta tasasivuinen muoto, jotenkin luontaisesti tahtoo lähteä hörsyilemään. Vähän toispuoleinen tästä tuli mutta hyvää oli että väri kulkee hyvin ja tumma lännenheisiangervon lehti korostaa vaaleita sävyjä. Asetelmassa on myös vadelman oksia, jotka sopivat yllättävän hyvin tähän. Vadelma on jo hiukan saanut punaista sävyä pakkasesta joten se myös toimii tummempana sävynä asetelmassa. Myös ilmavuus on hyvä. Mutta muodon pitäminen - sitä pitää harjoitella.

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Hääkimppu

Sain alkukesästä kunnian tehdä kaverille morsiuskimpun. Varsinaisesti koulussa ei ole vielä morsiuskimppujen tekoa opetettu, mutta onneksi sain neuvoja miten käsisija tehdään ja mitä on hyvä huomioida. Kimpun tein harjoittelupaikassani Kukkakamari Elsissä ja siellä sain myös hyviä neuvoja. Morsian kävi liikkeessä sopimassa hyvissä ajoin ennen häitä mitä kukkia ja millä tyylillä kimppu toteutetaan. Toiveena oli pioneja ja luonnollinen tyyli joten kimpun sitomiseen valittiin juuttinaru. Värimaailma toiveena oli puuterimaiset sävyt.

Ilokseni morsian oli tyytyväinen työn tulokseen ja sehän on tärkeintä.