Syysvärejä

Viime viikolla oli tämän vuoden viimeiset sidontatunnit. Tehtiin peruskimppua, surukimppua ja surulaitetta. Kaikki sitä perusosaamista mitä työelämässä tarvitaan. - Ja marraskuun lopussa on näyttö, jossa tulee tehdä peruskimppu, asetelma ja surulaite. Joten harjoittelua harjoittelua vielä tarvitaan.  Työharjoittelupaikassa olen tehnyt kimppuja ja pieniä asetelmia mutta en yhtään surulaitetta vielä. Niitä pitää siis harjoitella kotona.

Kotona olen inspiroitunut syksystä ja sen väreistä ja toteutin pitkään haavena olleen vaahterakranssin tekemisen. Omasta vaahterasta ei vielä saanut tarpeeksi värikkäitä lehtiä, mutta onneksi naapuri oli oikein tyytyväinen kun kävin keräämässä hänen pihastaan pari muovikassillista vaahteran lehtiä. - Olisin kuulema saanut viedä vaikka kaikki...
Yhden illan väkersin vaahterakimppuja: kolme vaahteranlehteä päällekkäin ja rautalangalla nipuksi, homma sujui ihan kätevästi samalla kun katsoin telkkarista Tanskalaista maajussia. Seuraavana päivänä tein kranssin, kranssin pohja on koulusta ostamani metallirengas. Sen hyvä puoli on se, että siihen voi aina tehdä uuden kranssin kun entinen on nuupahtanut.

Tänään mietin uudelleen käyttöä jämäkukille, joita noista surulaite harjoituksista jää. Ne eivät tietenkään ole enää priimaa, mutta toisaalta vielä johonkin pieneen käytettävissä. Joten tein tämmöisen pienen "syysblush" kimpun kolmesta neilikasta, vähän mustikan varpuja ja sananjalkaa. Aika kiva minusta.

Minulle uusi idea oli tehdä minikimppu vessaan. Onhan näitä hotelleissa ja ehkä joskus näkee jonkun kotonakin, mutta harvemmin. Voisi käyttää useammin, kummasti piristää kylppäriä tai vessaa pieni kimppu. Useinkaan vessassa ei ole ikkunaa joten ei ne kukat kovin kauaa siellä kestä mutta juuri tämmöisiä kimpun jämiä voi hyvin käyttää.  Pieniä ideoita piristämään päivää!