Surulaite

Tällä viikolla on perehdytty erilaisiin hautajaisissa käytettäviin surulaitteisiin ja -kimppuihin. Keskiviikkona aloitettiin surulaitteen teko (sellaisen jossa on kantamista varten kahva). Ensin aseteltiin pohjavihreät ja sen jälkeen lähdettiin laittamaan kukkia alkaen ääripäistä alhaalta. Seuraavaksi keskustan eli korkeimman kohdan kukat ja sen jälkeen työstettiin muotoa alhaalta ylöspäin täyttäen välit kukilla ja vihreällä. Yllättävän vaikeaa on pitää muoto ja tasapaino joka paikasta. Välillä oli hyvä katsoa työtä eri suunnista; sivuilta, päältä, päädystä. Aika monta harjoituskertaa vaaditaan että tämän kokoinen työ sujuu rutiinilla. Pidän kovasti meidän opettajasta joka käy huolella työvaiheet läpi vaihe vaiheelta. Näin syntyy itselle heti oikeat työskentely tavat ja rutiinit. Valmiista työstä opettaja totesi että muoto on hyvä ja kukat ja värit tasapainossa. Opettaja testasi kaikkien valmiit työt kääntämällä ne ylösalaisin, että onko kaikki kukat kunnolla kiinni. Minulta irtosi yksi kukka - jatkossa pitää olla vieläkin tarkempi että kaikki ovat kunnolla kiinni sienessä! Lopuksi käytiin vielä läpi surulaitteen pakkaaminen. Työhön kuului myös rusetin oikeaoppinen teko ja kortin kiinnitys.

Sieni on sidottu paikalleen kahvaan narulla.

Työ käännetään ja lisätään pohjapuolelle vihreät.

Ääripisteiden kukat

Keskikukat, välivihreitä ja kukkia lisää, muoto alkaa hahmottua.

Valmiissa työssä neilikoita, oksaneilikoita, kuismaa, eustomaa.

Lisään tähän vielä pari kuvaa ryhmän surulaitteista. Näistä näkee hyvin "käsiala" erot ja myös
miten upeita eri värejä voi surulaitteessakin olla. Kauniita kaikki minusta.