torstai 7. toukokuuta 2020

Viimeinen näyttö

Nyt se on totta! Viimeinen näyttö oli tiistai-keskiviikkona ja se meni ihan kunnialla läpi arvosanalla 4 (asteikko 1-5). Olen oikein tyytyväinen sillä jännitti ihan vietävästi ja silloin ei kyllä ihan parastaan saa itsestään irti. - Tai ainakaan minä en saa.

Lopputyön teemana oli valmistujaiset, johon tein onnittelukimpun, noutopöydän asetelman ja pääseppeleen. Koska nyt näyttö sattui äitienpäivä viikolle esittivät kauppiaat toiveeksi että värimaailma olisi vaaleanpunainen- punainen. Mikäpä siinä. Pientä säätöä oli kun työhön suunnittelemani Tacazzi ruusut eivät ehtineet tulla Hollannista, onneksi toiselta toimittajalta saatiin hätiin ostaa 10 kpl Tacazzeja. Tarve olisi ollut isommalle määrälle joten piti vähän muuttaa suunnitelmaa.  Seppelettä varten sain lainaksi luottokampaajaltani Erjalta pään.

Onnittelukimppu

Pääseppele

Noutopöydän asetelma

Asetelma ylhäältä

Nyt olen siis virallisesti puutarhuri kukka- ja puutarha-alan osaamisalalta. On ollut kiva ja mielenkiintoinen rupeama. Onneksi lähdin opiskelemaan!

Itselleni tein vielä pienen "onnittelukimpun" kotiin, tässä omat lempivärit.


maanantai 27. huhtikuuta 2020

Oikeita töitä

Työharjoittelussa olen päässyt tekemään viime aikoina oikeita asiakastilauksia erityisesti surukimppuja ja onnittelukimppuja. Mahtava huomata että tekemiseeni luotetaan ja myös että rutiinia ja sujuvuutta on tullut paljon lisää. Ja tietysti kun asiakas on ollut tyytyäinen niin se on parasta!

Viimeinen rypistys on käsillä sillä enää on edessä toukokuun alussa sidontatyökokonaisuudet näyttö.
Kävin tänään lainaamassa tutulta kampaajalta pään. Siis sellaisen kampaajien käyttämän pään jolla he harjoittelevat kampauksia. Minä en aio harjoitella kampauksia vaan siihen teen kukkaseppeleen ja se sekä asetelma ja kimppu tulevat näytön jälkeen kukkakaupan näyteikkunan somistukseksi.
Alla kuva yhdestä vähän suuremmasta surukimpusta.


perjantai 17. huhtikuuta 2020

Harjoituksia

Pääsiäinen oli vilkas harjoittelupaikassani ja pääsin tekemään sekä kimppuja että surusidontaa. Olen myös harjoitellut seppeleen tekoa ja viimeisimpänä noutopöydän asetelman tekoa. Näyttökokeessa pitää tehdä kolme työtä, jotka ovat samaa teemaa. Valitsin teemaksi valmistujaisjuhlat ja teen siihen onnittelukimpun, noutopöydän asetelman ja juhlan sankarin päähän seppeleen. Lisäksi teen onnittelukortin. - Oikeastaan eniten jännittää tuo onnittelukortti koska siinä pitää olla käsin tekstausta ja olen oikeasti surkea tekstaamisessa.


Otin kotiin lainaan jalallisen maljan johon teen asetelman. Meidän pitää arvioida paljon mihinkin työhön menee aikaa joten piti harjoitella asetelman tekoa ja kellottaa paljon siihen meni aikaa. Kukkamateriaali tässä oli poisheitettäviä vanhoja kukkia joten materiaali on sitä mitä sattui olemaan.


Seppeletekniikkaa voi opetella myös pienimuotoisesti jämäkukilla. Tässä tein ylijäämä helmililjan kukinnoista ja muutamasta pienestä eukalyptuksen oksasta koristeen vessaan.


lauantai 28. maaliskuuta 2020

Työharjoittelua

Onneksi meidän ryhmä ehti suorittaa kukkasidontakokonaisuuden lähijaksot ennen kuin siirryttiin etäopiskelijoiksi. Enää jäljellä yrittäminen floristisella alalla ja sidontatöiden kokonaisuuden näyttö. Siispä jatkan työharjoittelua tutussa kukkakaupassa ja toivottavasti saan tehtyä näytön siellä toukokuun alussa. Tällä hetkellä tilanne on ihan ok kun kukkia saadaan Hollannista ja paikallisilta puutarhoilta kausikukkia kuten tähän vuoden aikaan narsisseja, helmililjoja ja tulppaaneja.
Surusidontaa on edelleen ja onneksi ihmiset ilahduttavat läheisiään kukkalähetyksillä. Nyt on todella hyvä hyödyntää e-kukkaa jonka kautta kukkalähetys saadaan toimitettua kätevästi vastaanottajalle ilman että tarvitsee tulla fyysisesti kukkakauppaan. Ja monet piristävät tietysti omaa päiväänsä kimpulla ja haluavat onneksi tukea paikallista kivijalkakauppaa. Kiitos siitä!

Tässä pari hautajaisiin tehtyä tilaustyötä sekä myyntikimppu.




tiistai 10. maaliskuuta 2020

Morsiussidontaa

Maaliskuussa ollaan tiiviiseen tahtiin opiskeltu erilaisia tekniikoita, paljon asiaa on tullut joka päivä ja sivujen päivittäminen on jäänyt. Tällä viikolla on viimeiset sidontatunnit ja sitten se on siinä. - Näyttöä vaille valmis. Näyttö on vasta toukokuun alussa, joten menen harjoittelemaan tuttuun kukkakauppaan Kukkakamari Elsiin ja samalla mietin millaisen jutun teen näyttökokeeseen. Koska kyseessä on sidontakokonaisuuksien näyttö niin sen pitää olla mietitty kokonaisuus jonkun teeman ympärille. Onneksi tässä on aikaa sitä pohtia.

Kimppujen tekoon opittiin rakenteiden käyttö. Ensimmäisenä tehtiin konstruktio kimppu. Työ alkoi pajusta konstruktion eli risuhässäkän tekemisellä. Sitten pujotettiin kukkia siihen spiraaliin. Konstruktion etu on ettei välivihreitä tarvita ja kun jättää rakennetta näkyviin niin siitä tulee aika kiva erilainen kimppu.
En ollut tyytyväinen oman kimppuni kukkiin sillä jälleen kerran materiaalia oli aika vähän tarjolla ja sekään ei ollut ihan tuoretta. Mutta näissä onkin pääasia oppia idea, jäi kyllä harmittamaan. Saatiin kotiin mukaan tuo konstruktio pohja, joten pitänee kokeilla joitakin muita kukkia.

Valmis pajurakenne.

Sivusta näkee miten kukat on pujotettu spiraaliin rakenteen läpi.


Tämän jälkeen tehtiin puunoksista toinen konstruktio eli rakenne. Tässä nipussa oli noin 30 eripituista keppiä, jotka sidottiin kuminauhalla kahdesta kohtaa kiinni pystysuoraksi nipuksi. Siihen lisättiin kukat ja siitä tuli paralleelinen kimppu. Tämän tekemisestä pidin enemmän kun tuosta konstruktiokimpusta. Ehkä tähän vaikuttaa se, että olen viime aikoina ollut kovasti innoissani ikebanasta ja sen pelkistetystä muodosta. Tämä oli mielestäni varsin onnistunut.



Seuraavaksi siirryttiin morsiuskimppujen pariin. Tehtiin perinteinen valmiiseen kahvaan sienitekniikalla tehtävä kimppu sekä omiin varsiin ns. katkaistun varren tekniikalla. Samalla opiskeltiin erilaisia kukkien tukilangoistus tapoja. Näistä kahdesta olen tyytyväinen kahvaan tehtyyn kimppuun, mielestäni siinä on ilmavuutta, kauniit värit ja hyvä muoto. Morsiuskimpun tekemiseen liittyy monta työvaihetta, jotka tulee tehdä huolella jotta lopputulos on kaunis ja huoliteltu. Siispä hiukan hämmästyttääkin netissä olevat DYI morsiuskimppu ohjeet. Varmaan niilläkin saa kimpun aikaiseksi, ehkä ei kuitenkaan niin kaunista ja kestävää kuin ammattilaisen tekemänä. Jotenkin sitä kuvittelee itse, että kun kerran haluaa panostaa niin paljon että haluaa morsiuskimpun, niin teettäisi sen ammattilaisella. - Esimerkiksi kahvan päällystämisen työvaiheet: ensinä kukkateipillä päällystäminen, sitten siihen liimataaan paperia paksuntamaan kahvaa. Sitten jälleen kukkateipillä koko varsi ja lopuksi päällystetään kahvan pää nauhapalalla ja kiinnitetään nauha kahvaan. Koko ajan tulee olla tarkka, että teippi ja nauha kierretään tasaisilla kierteillä ja missään vaiheessa ei tule epätasaisuuksia eikä liimaa tai muuta tekniikkaa näy.- Jokainen toki tekee omat valintansa, mutta jos miettii mikä morsiuskimpuissa maksaa niin se on työ. Kokenutkaan tekijä ei hetkessä morsiuskimppua tee.

Ensin tehtiin kädensijasta paksumpi ja päällystettiin lopuksi kauniilla nauhalla..


Seuraavaksi tehtiin mansettilehdet ja peitettiin alapuolen muovi kauniisti lehdillä.
Tässä kuvassa näkyy teline johon kimppu on kiinnitetty. Siinä oli kätevä sitä työstää ja pyörittää.


Kimpun teema on metsäinen morsian, männyn havut ja vihreä-valkoinen värimaailma tuo metsän mieleen.



Seuraavaksi tehtiin morsiuskimppu omiin varsiin. Tässä aikaa vei kukkien langoistus ja koska - taas! - välivihreät oli lähes loppu niin kimpun tekeminen kauniiseen muotoon oli haastavaa. Tulin oikein pahalle tuulelle kun ei ollut mahdollista tehdä niin hyvin kun olisi halunnut. Siksipä tästä kimpusta vain yksi kuva, josta lähinnä saa ideaa väreistä. Halusin tähän valita vähän räväkämmät värit. Tämä voisi olla vaikka syysmorsiammen kimppu. Katkaistujen varsien tekniikan idea on siinä, että sillä saadaan todella kaunis puolipallon muotoinen ja runsas kimppu ilman että kädensijasta tulee liian paksu morsiamen käteen.




torstai 27. helmikuuta 2020

Suruseppele

Suruseppeleen teko on osa opintoja vaikka oikeassa elämässä niitä tarvitsee nykyään harvoin tehdä. Onhan se näyttävä ja minusta oli oikeasti mielenkiintoista tehdä. Tämän tekemiseen meni melkein kaksi koulupäivää ja kokeneellekin menee useampi tunti joten ihan halvaksi ei seppele tule.

Työvaiheita on useita. Ensin leikataan salalin lehdet ja lajitellaan ne koon mukaan neljään nippuun. Sen jälkeen niitä aletaan asettamaan tasaisina riveinä pohjan peitoksi ja kun kierros on valmis niin seuraavaksi on vuorossa päällipuolen lehtien laittaminen pienemmästä lehdestä isompaan sisäsivusta ulkosyrjälle päin. Rivien pitää tietysti olla suorat. Joten kyllä siihen aikaa meni. Tänään tehtiin sieneen kukkakoriste.

Tässä muutama kuva työvaiheista.






lauantai 15. helmikuuta 2020

Surusidontaa

Tämän viikon teemana on ollut surusidonta. - Ei kovinkaan mieltä ylentävä teema Ystävänpäivänä.  Tärkeä teema koska iso osa kukkakauppojen tilaustöistä on surusidontaa ja on hautajaiskukkiin liittyy myös surutyö jota omaiset kukkien(kin) kautta tekevät.

Teimme surukimpun, surulaitteen - näiden osalta oli kyse kertauksesta ja vaihtoehtoisten työskentelytapojen oppimisesta. Lisäksi teimme seppeleen rankatekniikalla uurnaan ja perjantaina vielä arkkukoriste. Seppeleen rankatekniikkaa hyödynnetään paljon myös hää- ja kastejuhlissa sekä muissa juhlissa esim. pääseppeeleen teossa.

Koululla oli tällä viikolla tosi huonosti kukkavalikoimaa koska seuraava viikko on lomaviikko, joten jouduimme purkamaan surukimput ja käyttämään samoja materiaaleja surulaitteeseen sekä jämä kukkia seppeleeseen. Ja tietysti arkkukoristeeseen hyödynnettiin myös surulaitteen kukkia.
Niinpä kukat eivät todellakaan olleet enää freesin näköisiä ja valikoima kutistui viikon mittaan.

Jenniinalla oli hyviä vinkkejä miten esim. surulaitteen tekoa voi sujuvoittaa ja mielestäni onnistuin muutekin sen teossa varsin hyvin. Surukimpun tekeminen ei oikein sujunut - ei vaan ns. lähtenyt kulkemaan. Seppeleen teko oli kivaa ja sitä on helppo treenata kotona lisää koska seppele työtapa sopii esim ovikranssi tekoon. Arkkukoristeen sain mielestäni myös onnistumaan ihan ok, vaikka värit eivät ole ihan sopivimmat mutta valinnanvaraa ei juuri enää perjantaina ollut ja tärkeintä oli opetella tekniikka. Meillä oli oikeat arkun kannet joihin työ tehtiin sillä työssä on tärkeä miten se tulee tiiviisti arkun muodon mukaan.

Lomaviikon jälkeen vuorossa on ison seppeleen teko ja sitten siirrymmekin vähitelleen iloisimpiin kukkasidontatöihin!